MITEN KONSEPTI SYNTYI?

Uuden Tiedekulman konsepti muotoutui vuorovaikutteisessa työssä, jossa osallistettiin lukuisia sidosryhmiä Helsingin yliopiston sisä- ja ulkopuolelta. Konsepti suunniteltiin vuoden 2015 aikana, työn jaksottuessa kahdeksaan seuraavaan vaiheeseen.

VAIHE 1.

TAVOITTEET

Tiedekulma on täyttänyt tavoitteensa, kun se synnyttää uusia keskustelunaiheita, verkostoja ja tekoja paremman maailman puolesta. Oli kävijä opiskelija, kaupunkilainen, abiturientti tai kansainvälinen huippuprofessori, hän lähtee aina yhtä ajatusta ja oivallusta rikkaampana.

Tavoitteena on tehdä Yliopistokadulle vuonna 2017 avattavasta, peruskorjattavasta rakennuksesta kansainvälinen oppimis- ja kohtaamisareena, joka lisää tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä edesauttaa Helsingin yliopistoa viestimään maailmanluokantutkimuksestaan kansainvälistä yleisöä houkuttelevalla tavalla.

Vuonna 2012 avatun ensimmäisen Tiedekulman keskeinen ajatus pätee yhä: toiminnan ydin on madaltaa kynnystä olla tekemisissä tieteen kanssa ja luoda lisää vaikuttavuutta tieteen avulla.

1

KESKEINEN TAVOITE

4

TEEMAA

VAIHE 2.

TIEDEKULMAN KÄYTTÄJÄTARPEIDEN SELVITTÄMINEN

Tiedekulman käyttäjätarpeiden selvittäminen oli yksi projektin keskeisistä tavoitteista. Tiedekulman palvelukonsepti ja palveluiden sisällöt perustuvat tarkasti jäsenneltyihin käyttäjätarpeisiin. Asiakasymmärryksen kerääminen keskittyi projektin alkuun, mutta jatkui läpi projektin tutkimuskysymysten ja hypoteesien selkeytyessä.

Käyttäjätarpeisiin perehdyttiin pääosin kahdella kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmällä: keskustelemalla Tiedekulman käyttäjien kanssa sekä osallistamalla isoa joukon asiantuntijoita ja päättäjiä. Havainnoimme myös julkisten tilojen ja kohtaamispaikkojen kävijöitä.

80

TUNTIA

HAVAINNOINTIA KAMPUKSILLA, KAUPUNGILLA

74

KPL

HAASTATTELUITA JA LYHYITÄ KESKUSTELUJA

38

HLÖ

ASIANTUNTIJAA OSALLISTUI

VAIHE 3.

KOHDERYHMIEN JA ASIAKASPROFIILIEN MÄÄRITTELY

Tiedekulman pääkohderyhmiksi määriteltiin Opiskelijat, Tutkijat, Yhteistyökumppanit ja Pistäytyjät. Asiakasymmärryksen tuloksena syntyi näkemys eri kohderyhmien tärkeimmistä motiiveista tulla Tiedekulmaan. Kohderyhmien segmentointiin muodostettiin Tiedekulman asiakasprofiilit, jotka ovat eräänlaisia ääripäitä ja stereotyyppejä Tiedekulman käyttäjistä. Profilointiperusteina käytettiin suhdetta tieteeseen sekä työskentelytapaa.

4

SIDOSRYHMÄÄ

12

KESKEISTÄ MOTIIVIA

10

ASIAKASPROFIILIA

VAIHE 4.

PALVELULUPAUS – MIKÄ TEKEE TIEDEKULMASTA TIEDEKULMAN?

Asiakasymmärryksen ja HY:n mainetutkimusten perusteella Helsingin yliopistoa pidettiin lähes poikkeuksetta arvokkaana instituutiona, mutta samalla hieman vanhahtavana ja vaikeasti lähestyttävänä. Vastaavasti Tiedekulman toiminta oli koettu dynaamiseksi, mutta osittain yliopistosta irralliseksi.

Palvelulupauksen suunnittelu kiteytyi seuraavaan kysymykseen:
”Mikä saa sinut tuntemaan että olet yliopistossa, akateemisen tiedon ytimessä, mutta samalla nopeatempoisessa, aktiivisessa ympäristössä joka kannustaa tekemään ja kokeilemaan?”

Yliopiston tärkein voimavara, tieteellinen tutkimus haluttiin yhdistää Tiedekulman aktiiviseen tapaan toimia. Maailmassa on lukuisia matalan kynnyksen työtiloja, joista Tiedekulma voi erottua juuri uskottavan ja puolueettoman sisällön sekä yhteisöllisen oppimisen kautta.

IT MAKES ME THINK

IT MAKES ME TALK

IT MAKES ME TICK

VAIHE 5.

YHTEISKEHITTÄMINEN

Projektiin kutsuttiin mukaan neljä palvelumuotoilutiimiä, jotka koostuivat yliopistolaisista, yhteistyökumppaneista, asiantuntijoista ja opiskelijoista. Tiimien tehtävänä oli ideoida, kehittää ja testata Tiedekulman palveluita kolmen intensiivisen Service Jam -työpajan aikana.

Työpajoissa oli kaksi rajavaa tekijää: jokaisella Tiedekulman palvelulla tulee olla selkeä käyttäjä, ja ideoiden tulee toteuttaa Tiedekulman palvelulupausta.

Työpajatyöskentelyn aikana syntyi merkittävä määrä uusia ajatuksia, palveluideoita ja tulkintoja siitä, minkälainen Tiedekulma voisi – ja tulisi – olla. Ideoiden lisäksi syntyi myös jotain suurempaa. Ajatus uudesta Tiedekulmasta levisi laajemmalle joukolle, joka alkoi ideoimaan sisältöä aktiivisesti, kertomaan projektista muille ja koki sen omakseen.

4

TYÖPAJAA

46

YLIOPISTOLAISTA JA YHTEISTYÖKUMPPANIA OSALLISTUI

32

UUTTA PALVELUIDEAA

VAIHE 6.

IDEOIDEN VISUALISOINTI JA TESTAUS

Service Jameissa syntyneistä ideoista valittiin potentiaalisimmat, jotka visualisoitiin, ja joiden kiinnostavuutta kysyttiin yliopiston kampuksilla kohderyhmän edustajilla. Testausta varten ideoille muodostettiin arvolupaukset, oletukset ja kriteerit onnistumiselle. Testaaminen toteutettiin lyhyinä keskusteluina useissa eri tilanteissa, joissa kohderyhmän edustajalle esiteltiin idea, ja siihen pyydettiin palautetta. Testien tulokset toimivat taustamateriaalina seuraavassa Service Jam -työpajassa, jossa ideoita jatkokehitettiin palautteen pohjalta.

8

VISUALISOITUA IDEAA

42

TESTAUSHAASTATTELUA KAMPUKSILLA

VAIHE 7.

KONSEPTIN KITEYTYS JA TESTAUS

Palvelumuotoilutiimien ideat ryhmiteltiin omiksi kokonaisuuksikseen kohderyhmien motiivien perusteella. Jos esimerkiksi opiskelija haluaa edistää uraansa ja solmia työelämäkontakteja, tarvetta vastaavat palveluideat ja toiminnot kerättiin omaksi kokonaisuudekseen. Ryhmittelyn tuloksena syntyi seitsemän keskeistä toimintoa, jotka nimettiin Tiedekulman mukaisesti Cornereiksi.

Cornereiden muodostamaa kokonaisuutta, eli Tiedekulman palvelukonseptia, testattiin käyttäjillä, kehittäjillä ja yliopistolaisilla. Testaus toteutettiin avoimena webkyselynä sekä lyhyinä keskusteluina.

247

KOMMENTTIA KEHITTÄJILTÄ JA KÄYTTÄJILTÄ

VAIHE 8.

VALMIS KONSEPTI

Konseptia jalostettiin palvelumuotoilutiimien kesken kolmannessa Service Jam -kehitystyöpajassa. Tiedekulmassa tullaan syventymään puolivuosittain vaihtuviin, sisällöllisiin teemoihin, joten työpajan tehtävänantona oli tarkastella Cornereiden toimintaa esimerkkiteeman näkökulmasta. Työpajassa harjoittelimme sitä, miten Cornerit toimivat kokonaisuutena.

1

KONSEPTI

7

CORNERIA